Korvasienen lakki on tummanruskea ja näyttää aivoilta. Korvasieni on herkullinen ruokasieni, mutta se pitää keittää moneen kertaan, jotta siinä oleva myrkky poistuisi. Muuten se on tappavan myrkyllinen. Korvasienisatoa saadaan alkukesällä.

Räme on suotyyppi, jonka maaperä on paksu turvekerros. Rämeellä kasvaa yleensä vain kitukasvuisia mäntyjä, ei isoja puita. Tyypillisiä rämekasveja ovat lakka eli hilla, karpalo, suopursu, tupasvilla ja kihokki. Märimmillä paikoilla kasvaa vain rahkasammalta.

Rahkasammalia kasvaa soilla. Sammalet tarvitsevat runsaasti vettä, ne imevät niitä soluihinsa. Ne myös edistävät soistumista, koska ne pitävät maan kosteana. Rahkasammal viihtyy happamassa maassa. Rahkasammalta kasvaa paljon pohjoisella pallonpuoliskolla, sitä ei ole lähes yhtään eteläisellä pallonpuoliskolla.

Rahkasammalen kuoltua siitä syntyy turvetta, joka muodostaa suon maaperän.

Kantarelli, toiselta nimeltään keltavahvero on erittäin herkullinen ruokasieni. Se on väriltään keltainen ja se on helppo tunnistaa. Keltavahvero kasvaa koko Suomessa yleensä kesäkuusta jopa marraskuun alkuun.

Neva on puuton suo, varpuja on hyvin vähän mutta sarakasveja on paljon. Nevat ovat vähäravinteisia.

Korpi on puustoinen suotyyppi. Siellä kasvaa sekä lehto- että kangasmetsien puita ja yleisiä soiden kasvia kuten erilaiset sammalet. Korvelle tyypillisiä lajeja ovat  saniaiset, mustikat ja metsäkorte.

Suo-orvokki kasvaa koko Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Se viihtyy kosteilla paikoilla ja levittäytyy juurakkonsa avulla. Kukan väri on sininen ja sitä pölyttävät perhoset ja kimalaiset.

Sammakot viihtyvät parhaiten kosteassa ympäristössä, esimerkiksi suolla. Sammakot syövät mm. hyönteisiä. Ne lisääntyvät kutemalla, ja kudusta syntyy sammakon poikasia, nuijapäitä. Ne elävät aluksi vedessä, eikä niilä ole jalkoja. Kun ne kasvavat isommiksi, niille kehittyy jalat, ja ne siirtyvät elämään myös maalla.

Syksyllä kun lämpötila laskee pakkasen puolelle, ne menevät talvehtimispaikkaan ja lopettavat syömisen.

Sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja, joten annathan sammakoiden ja niiden kudun olla rauhassa.

Mustatorvisieni on herkullinen sieni, joka on kuitenkin vaikea löytää. Se sulautuu hyvin kuolleiden lehtien sekaan. Mustatorvisieni on tumma ja muodoltaan torvimainen. Se tuoksuu raakana hieman omenalta. Mustatorvisienen voi syödä esimerkiksi paistettuna tai sen voi säilöä kuivaamalla.

Jäkälät ovat erikoisia eliöitä: ne koostuvat sienestä ja levästä, jotka elävät yhdessä. Levä pystyy sitomaan auringon energiaa eli yhteyttämään, joten se tuottaa ravintoa myös sieniosalle; sieni taas tarjoaa levälle kasvupaikan.

Jäkälät kestävät hyvin kuivuutta, sillä ne voivat vaipua kuivahorrokseen. Saatuaan vettä ne "heräävät henkiin". Jäkälät ovat kuivina kovia ja murenevat helposti. Jäkälät kasvavat maaperässä, puissa, kallioilla, kivenlohkareilla ja seinissä. Jäkälä kasvaa hyvin hitaasti, joten ethän vahingoita jäkäliä tarkoituksella!