Sammal on kasvi, joka kuuluu versokasvien joukkoon.

Sammalella ei ole juuria. Ne ottavat vettä ja ravinteita lehdillään ja siksi ne voivat kasvaa kivien päällä.

Sammalet lisääntyvät itiöden avulla. Itiöt syntyvät itiöpesäkkeissä, jotka ovat yleensä pieniä, pyöreitä, ruskehtavia muodostumia sammalen yläpäässä.

Näätä on tummanruskea, "kultakurkkuinen" petoeläin, joka liikkuu mieluiten öisin. Se saalistaa oravia, myyriä, lintuja, sammakoita ja hyönteisiä. Näädällä on todella pehmeä ruskea karvapeite sen pituus n 16-18cm se painaa 500-1800 g. Sitä on metsästetty ja metsästetään edelleen pehmeän turkkinsa vuoksi.www.kaleva.fi/teemat/luonto/naata-on-selviytymisen-mestari/476594/

Letto on runsasravinteinen ja kalkkipitoinen avosuo, joita on pääasiassa Pohjois-Suomessa. Letot ovat hyvin harvinaisia, sillä ravinteikkaan maaaperänsä vuoksi niitä on tietysti käytetty viljelemiseen.
Lettosuon tyypillstä kasvistoa on kämmekät, "Suomen orkideat". Niillä kasvaa myös muita vaateliaita kasveja. Osa lettolajeista on uhanalaisia.

Naali on pohjoisen pallon puoliskon tundralla elävä koiraeläin. Naali on peto, joten se syö pääosin lihaa. Naali elää Suomessa ja Skandinaviassa puurajan yläpuolisilla tunturi ja vuoristoalueilla. Se painaa 3-5kg ja sen ruumin pituus on 55-65cm. Naalin turkki on talvella puhtaan valkoinen, kesällä harmaanruskea.

Naali on Suomessa äärimmäsen uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa hävittää naalin kokonaan Suomesta, sillä ilmaston lämmetessä kettu voi levitä uusille alueille ja kilpailla naalin kanssa ravinnosta ja reviireistä.

Tuoreen kangasmetsän maaperä on yleensä moreenia. Siellä kasvaa eniten kuusia, mutta myös koivuja voi olla runsaasti. Tuore kangasmetsä on usein sekametsää. Puiden varjostuksen takia tuoreen kangasmetsän pohjakerroksessa valoa on vähän, joten kasveilla pitää olla suuret lehdet jotta ne saavat tarpeeksi valoa.

Kurki on suurikokoinen lintu, joka kuuluu kurkilintujen lahkoon. Se viihtyy soilla ja muilla kosteilla paikoilla, joilla se napsii ravinnokseen esimerkiksi sammakoita, kastematoja, nilviäisiä, hyönteisiä ja viljaa. Varsinkin syysmuuton aikaan kurjet saattavat ruokailla suurina parvina pelloilla.

Kurjen ääni on komea, kauas kantava törähdys.

oppiminen.yle.fi/linnut/kurkilinnut-haikaralinnut-pelikaanilinnut/kurki-soiden-jattilainen

Metso on suuripyrstöinen metsäkanalintu. Se elää havu- ja sekametsissä ja vaatii viihtyäkseen laajoja yhteinäisiä metsäalueita.

Metso on pituudeltaan 54-90cm ja uros painaa n.4kg sekä naaras noin 1,9 kg.

Metso on kasvissyöjä: sen ravintoon kuuluvat esimerkiksi puiden lehdet ja silmut, marjat ja siemenet. Talvella se syö havupuiden neulasia ja silmuja.

www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/metso

Sepelkyyhky on suomen isoin kyyhkylaji. Se on noin 43cm pitkä ja painaa noin 500 grammaa.

Sepelkyyhky munii 2 munaa huhtikuun puolesta välissä. Sepelkyyhky on yleinen myös kaupunkien pihapiireissä.

www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/sepelkyyhky

Valkovuokko on ruohovartinen kasvi, jolla on valkoinen kukka. Se viihtyy lehdoissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Ne kukkivat yleensä varhain keväällä. Sillä on kolmiosaiset lehdet.

oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvilajeja/valkovuokko

Juolukka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi.

Joskus sitä kutsutaan myös nimellä sulvi.

Juolukka on varpu, joka voi kasvaa metrin pituiseksi , mutta yleensä 30–50 cm korkeaksi.

Sitä ei nimestä huolimatta voi helposti sekoittaa puolukkaan, mutta mustikkaan kyllä.

Juolukkaa kasvaa ympäri suomea ja se on varsinkin yleinen kanervakasvi.

Sen marjat ovat siniset niinkuin mustikallakin, joten ne saattaa helposti sekoittaa keskenään.

www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/juolukka