Orava on Suomen metsissä yleinen jyrsijä. Oravien pääravinto on kuusen siemenet, mutta huonoina käpyvuosina myös männyn siemenet. Oravalla on paksun turkkinsa ansiosta lämmin talvella.
www.sll.fi/mita-me-teemme/ymparistokasvatus/tarinoita-metsasta/orava-1
Karhu on eläin joka asuu suomen metsissä.
Se on nisäkäs.
Karhut ovat lihansyöjiä, mutta ne syövät myös marjoja.
Karhut nukkuvat talviunta, eli ne eivät liiku talvella vaan nukkuvat pesissään.
www.suurpedot.fi/www/fi/lajit/karhu/index.php
Supikoira muistuttaa pesukarhua ja koiraa suuresti.
Supikoira on lähtöisin Itä-Aasiasta ja se on levinnyt istutettuna Ural-vuoristosta länsipuolelle Eurooppaan. Koirista se poikkeaa siitä, että se syö paljon kasviravintoa, voi vaipua talviuneen, eikä hauku.
Laji ei ole uhanalainen, kokonaispituutta 65-100 senttiä, vartalonosan pituutta sillä on 47-70 senttiä ja hännän 20-30 senttiä.
Painaa 5-10 kiloa.
www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/supikoira
Oravanmarjan varsi ei ole hirveän pitkä se on vain 10-20 cm korkea.
Kukkivassa oravanmarjassa on yleensä kaksi varsilehteä.
Kukat ovat aika pienet, valkeat ja hyväntuoksuiset.
Syksyllä marjat muuttuvat tummanpunaiseksi ja ovat myrkyllisiä.
Oravanmarjoja kasvaa monessa Euroopan maassa.
Oravan marjoja kasvaa lehtometsissä ja tuoreessa kangasmetsässä.
www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/oravanmarja
Maakotka on erämaalaji.
Sen siivet ovat pitkät ja leveät (kärkiväli on n. 2 metriä.)
Pesimäpaikaltaan se on piiloutuva lintu ja sitä on vaikea nähdä.
20- 50 cm korkea kasvi joka kukkii keskikesällä. Sen kukka on vaaleanpunainen jossa on violetteja pilkkuja. Se on yleinen kasvi koko maassa, paitsi Lapissa se on harvinaisempi. Maariankämmekkä pitää kosteista paikoista kuten tuoreista metsistä, suonlaitamista ja korvista sekä soistumista. Nimi tulee siitä että sen juurimukula muistuttaa rukoilevia käsiä.
Liito-orava on uhanalainen laji. Niitä esiintyy Euroopan puolella Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Niitä on myös Tyynellämerellä ja Japanissa. Ne syövät pääasiassa kasviravintoa, mutta voivat myös syödä linnunmunia ja –poikasia, ja tarvittaessa myös lepän- ja koivun norkkoja.
Kasperi, Matti, Aleksi
Karpalo on pieni, maata pitkin suikertava kasvi, joka kasvaa soilla koko Suomessa.
Karpaloon luetaan isokarpalo ja pikkukarpalo, joiden marjat eroavat toisistaan kooltaan ja maultaan. Pikkukarpalon marjat ovat pienempiä ja maultaan miedompia, kun taas isokarpalon marjat ovat isoja ja happamia.
Karpaloa voi poimia syyskuun loppupuolelta lumipeitteen muodostumiseen saakka ja keväällä. Se kukkii kesä-heinäkuussa.
Karpalon kukkia
Uhanalaiset lajit tarkoittavat lajeja, jotka ovat kuolemassa sukupuuttoon.
Jos jotain eläinlajia on tosi vähän jäljellä, niin niitä kutsutaan uhanalaisiksi lajeiksi. Uhanalaisia lajeja on paljon, koska esimerkiksi metsätalous vahingoittaa niiden asuinpaikkoja.
Suomessa on monia uhanalaisia lajeja, esimerkiksi nämä ovat uhanalaisia lajeja Suomessa: liito-orava, karhu, susi, valkoselkätikka, haarahaukka, saimaannorppa ja ankerias.
www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit
Pähkinäpensas on iso, lehdoissa kasvava pensas. Se kasvaa Suomessa noin 2-7 metriseksi. Pähkinäpensaan pähkinä on kaikkien tuntema hasselpähkinä. Myös aivan koulumme vieressä kasvaa pähkinäpensas!
pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=18585&image_id=18588&prms=
